tartutulevaisuuteen

MUN ELÄMÄ

Näkökulmaa, toivoa ja tsemppiä

twitterinstagramfacebook

ratakset 560x200

Sami vammautui 14-vuotiaana vakavasti mopo-onnettomuudessa. Koulunkäynti omassa lähikoulussa katkesi kuntoutuksen ajaksi, mutta sinnikkyydellä ja ammattilaisten tuella Sami onnistui lopulta palaamaan entiseen kouluunsa. Nyt samassa tilanteessa oleville nuorille hän haluaa sanoa: Huonoina hetkinä kannattaa koittaa ajatella jotakin positiivista, se vie eteenpäin.

Sami oli aloittamassa 8. luokkaa, kun hän vammautui mopokolarissa. Äkillisestä vammautumisestaan huolimatta hän oli sinnikäs opettelemaan uudestaan elämän perustaitoja ja oli lopulta vain vuoden poissa omasta koulustaan.

Sami tarvitsi kuntoutuakseen monen eri alan ammattihenkilön tukea ja apua. Samin tarina on yksi esimerkki yhteistyöstä nuoren omien tavoitteiden suuntaan etenemiseksi.

Halu palata takaisin omaan kouluun

Tehohoitovaihe oli pitkä ja jatkokuntoutusvaihe sairaalassa kesti 5 kuukautta. Jatkokuntoutusvaiheen alussa Sami ei pystynyt seisomaan ja pystyi muodostamaan vain yksittäisiä sanoja.

Sairaalassa ajattelin, että haluan palata takaisin kouluun

Sami kuntoutui nopeasti ja jo muutaman kuukauden kuluttua hän kelasi itse manuaalipyörätuolilla, harjoitteli kävelyä ja puhui kokonaisia lauseita.

Hoitovaiheessa sairaalakoulun erityisopettaja ja osaston neuropsykologi työskentelivät tiiviisti Samin kanssa ja Sami itse oli hyvin motivoitunut koulutehtävien tekemiseen.

Kuntoutumisessa tukena ”iso joukko porukkaa”

Kaksi kuukautta ennen kotiuttamista sairaalasta otettiin yhteyttä Ruskeasuon kouluun tarkoituksena selvittää yhdessä, kuinka aivovamma oli vaikuttanut Samin toimintakykyyn ja mitä vaihtoehtoja olisi koulunkäynnin jatkamiseen.

Sairaalassa pidettiin verkostopalaveri, johon osallistuivat Sami, vanhemmat, lastenneurologi, neuropsykologi, erityisopettaja, terapeutit, kuntoutusohjaaja, sosiaalityöntekijä ja Ruskikselta ohjaustoimintaa koordinoiva erityisopettaja.

Sami saattoi jo viettää viikonloppuja kotona ja kotiuttamisen arveltiin olevan ajankohtaista helmikuussa. Kotiuttamisen ja koulun aloittamisen katsottiin olevan kuntoutumisen kannalta tärkeää.

Tässä kuntoutumisen vaiheessa Samin kouluvaihtoehdot olivat joko palaaminen takaisin omaan kouluun henkilökohtaisen avustajan ja erityisopettajan tukemana, pienluokka oman kunnan koulussa tai koulupaikka Ruskiksella ja kokonaistilanteen tarkistaminen kuntoutumisen mukaisesti.

Lukukausi Ruskiksella antoi aikaa toipua

Sekä neuropsykologi että Ruskiksen erityisopettaja olivat yhteydessä kunnan opetustoimeen selvittääkseen vaihtoehtoja ja pitääkseen opetustoimen ajan tasalla Samin tilanteesta.

Kunnasta todettiin, ettei tarjolla oleva pienluokkasijoitus olisi Samin tarpeita vastaava, jolloin ainoaksi kunnan tarjoamaksi vaihtoehdoksi jäi palaaminen omaan kouluun tukitoimien avulla. Kunnan opetustoimi oli valmis hakemaan tarvittaessa oppilaspaikkaa Ruskikselta.

Sami ja vanhemmat olivat halukkaita tutustumaan Ruskikseen. Samilla oli jo tässä vaiheessa tavoitteena palata takaisin omaan kouluun, mutta hän tiedosti tarvitsevansa lisää aikaa kuntoutumiseen.

Tutustumiskäynti toteutui tammikuussa ja käynnillä sovittiin, että Sami tulee helmikuussa Ruskikselle kahden päivän hakujaksolle. Jakson aikana tehtiin oppilaspaikkasuositus ja kunnan kanssa oli sovittu, että Sami voi jatkaa saman tien oppilaana.

Kotikunnan opetustoimi haki Ruskeasuon koulun moniammatillisen työryhmän oppilaspaikkasuosituksen pohjalta oppilaspaikkaa ja teki erityisopetuksen siirtopäätöksen. Samoihin aikoihin koulun aloittamisen kanssa Sami pääsi kokonaan pois sairaalasta ja hän palasi kotiin.

Fysioterapiaa ja yksilöllistä tukea oppimiseen koulupäivien aikana

Kun Sami siirtyi oppilaaksi Ruskikselle, hänen kuntoutusvastuunsa siirtyi myös sinne. Sami oli Ruskiksella oppilaana kevätlukukauden.

Hänellä oli hyvin vahva motivaatio palata takaisin omaan kouluun, mutta ennen paluuta hän halusi harjoitella pärjäämään omatoimisemmin, kävelemään ilman keppejä ja hän toivoi, että omaan kouluun palatessaan hänen "silmänsä olisivat enemmän suorassa”.

Ruskiksella Samilla toteutui tiivis fysioterapia koulupäivän aikana vakuutusyhtiön kustantamana. Hän sai yksilöllistä erityisopettajan tukea etenkin matematiikassa, vieraissa kielissä ja äidinkielessä.

Seuraavaa syksyä suunnitteltiin ajoissa

Huhtikuussa pidettiin HOJKS-neuvottelu, jossa todettiin jälleen Samin ja perheen toive siirtyä takaisin omaan kouluun. Ohjaustoiminnan koordinoija oli yhteydessä kunnan opetustoimeen ja Samin omaan kouluun. Sovittiin, että ohjaustoiminnan koordinoija lähtee Samin kanssa yhdeksi päiväksi kokeilemaan opiskelua omassa koulussa sillä luokalla, mikä olisi hänen tuleva luokkansa.

Kokeilu toteutui toukokuussa. Ruskiksen erityisopettaja toimi Samin avustajana koulussa, jotta Samille ja omalle koululle tulisi realistinen käsitys, missä asioissa ja minkälaista ohjausta Sami tarvitsee koulupäivän aikana.

Myös käytettävien koulun tilojen soveltuvuus ja siirtymisten määrä koulupäivän aikana oli tarpeen selvittää. Samalla käytiin keskusteluja koulun rehtorin, opettajien ja terveydenhoitajan kanssa siirtymisen edellytyksistä.

Sinne missä kaverit ovat

Koulutuskokeilun lopuksi pidettiin yhteisneuvottelu koululla, mihin osallistui Sami ja vanhemmat, koulun rehtori, opettajia, opo, koulukuraattori ja terveydenhoitaja, Ruskikselta erityisluokanopettaja ja ohjaustoiminnan koordinoija.

Yhteisneuvottelussa päätettiin, että Sami aloittaa seuraavan lukuvuoden omassa lähikoulussaan. Sami itse koki tärkeimmäksi syyksi tähän olevan kaverit. Myös koulumatka Ruskikselle vei paljon aikaa.

Ruskiksen hyviksi puoliksi hän kertoi, että ”voi olla millainen on” ja että hän on oppinut yksilöllisessä opetuksessa hieman paremmin kuin aiemmin.

Oman koulun puolesta ei todettu mitään estettä palaamiselle. Ruskiksen lastenneurologi teki suosituksen henkilökohtaisesta avustajasta ja koulukuljetuksen tarpeesta. Tosin Sami itse kertoi haluavansa kulkea bussilla, kuten muutkin luokkakaverinsa.

Oppiaineiden yksilöllistämisen tarpeesta tulevaisuudessa keskusteltiin, mutta yksilöllistämistä ei haluttu vielä tehdä. Tämä siksi, että Sami saisi riittävästi aikaa työskentelytaitojen harjaannuttamiseen ja kokonaistilanteen hallitsemiseen.

Peruskoulu pulkkaan ja ammattiopinnot alulle         

Sami siirtyi suunnitelmien mukaisesti seuraavan lukuvuoden alusta takaisin omaan kouluunsa. Hän kertasi 8. luokan ja suoritti peruskoulun loppuun.

Peruskoulun jälkeen Samille oli selvää, että opinnot jatkuvat tavalla tai toisella. "Kuntouduin ja nyt opiskelen ammattiin", hän kertoi suunnitelmistaan.

Sami opiskeli ensin vuoden erityisammattioppilaitoksessa valmentavalla linjalla. Tämän jälkeen hän siirtyi ammattioppilaitokseen, mistä hän valmistui muutaman vuoden päästä hienomekaanikon ammattiin.

Nyt Sami työskentelee hienomekaanikkona ja asuu itsenäisesti.

Muita vammautuneita nuoria hän kannustaa tavoittelemaan sinnikkäästi unelmia vastoinkäymisistä huolimatta.

Nyt samassa tilanteessa oleville hän haluaa sanoa:

Huonoina hetkinä kannattaa koittaa ajatella jotakin positiivista, se vie eteenpäin.

Haluatko jakaa oman tarinasi?

Kysy lisää

Form by ChronoForms - ChronoEngine.com