Harrastan jalkapalloa FC Kontu ry -joukkueessa sekä CP-jalkapallomaajoukkueessa. Koripalloa harrastan Helsingin NMKY joukkueessa, siellä pelaan unified-koripalloa. Unified-koripallossa joukkueessa on mukana vammattomia pelaajia, mutta he eivät saa tehdä koria, he auttavat meitä urheilijoita omassa suorituksessamme sekä auttavat koko joukkuetta.
Jalkapalloa olen harrastanut 15 vuotta ja koripalloa olen harrastanut 10 vuotta. CP-jalkapallomaajoukkueessa on pelaajia, joilla on CP-vamma, aivovamma tai halvaus. Jalkapalloa voi harrastaa näkövammaiset, kehitysvammaiset ja jalkapalloa voi pelata myös sähköpyörätuolista.
Mä toimin vapaaehtoisena TATU ry:ssä ja Susijengissä ja mulle vapaaehtoisena toiminen on myös on tärkeä harrastus. Olen harrastanut myös uintia, pesistä ja tanssia. Harrastuksiini kuuluu myös musiikki, soitan rumpuja.
FC Konnussa mä pääsen pelaamaan Suomen sisällä, mutta CP-jalkapallomaajoukkueessa mä pääsen pelaamaan ympäri maailmaa, ulkomaalaisia joukkueita vastaa. FC Konnun harjoitukset ovat kaksi kertaa viikossa. Maajoukkueen harjoitukset on kerran kuukaudessa, koska meidän joukkueen pelaajat tulevat ympäri suomea.
Olen saanut joukkueista kavereita ja joukkueessa kun on erilaisia vammoja. Joku toinen voi olla parempi kuin joku toinen, mutta pelaamme aina yhtenä joukkueena. Ajattelen että siitä saan haastetta itselleni, jos huomaan että joku toinen on parempi minua.
Joukkuekavereilta saa apua, jos vaan tarvitsen, minä tarvitsen apua pelireissuilla kun tarvitsee puhua englantia ja kun pitää mennä paikasta toiseen. En osaisi mennä ilman apua. Paikasta toiseen suunnistaminen on minulle hankalaa.
Kun haluaa aloittaa joukkueessa pelaamisen ja jännittää mennä mukaan. Haluan sanoa, että kannattaa mennä mukaan, voit etukäteen soittaa valmentajalle kertoa sinun haasteistasi. Kun tulee uusia pelaajia mukaan, jokainen kertoo oman nimensä aluksi. Me muut autetaan joukkueurheilun aloittamisessa.
Olen kokenut paljon onnistumisen kokemuksia joukkueurheilussa. Ne hetket, kun voittaa tai saavuttaa mestaruuden ovat tosi kivoja. Koripallossa me aloitettiin ihan alimmalta tasolta ja vuosien varrella noustiin ylempiin sarjoihin ja sitten tapahtui ihme me voitettiin mestaruus ylimmässä sarjassa.
Ensimmäinen matka ulkomaille Espanjan Barcelonaan jalkapallomaajoukkueen kanssa on jäänyt mieleen isona onnistumisen kokemuksena. Tein sillä reissulla syöttöpisteen nuoripana pelaajana. Olin silloin nuorin pelaaja, joka on pelannut suomen CP-jalkapallomaajoukkueessa jalkapalloa. Tuosta reissusta minusta tehtiin haastattelu lehteen, se lehti on mulla vieläkin tallessa.
Kotona on olen saanut tukea siihen, että aloitin jalkapallon. Meillä kaikki minun sisarukset on harrastanut jalkapalloa. Äiti kuljetti minua jalkapalloharrastukseen.
Kannattaa aloittaa joukkueharrastus. Siellä saa paljon erilaisia kavereita. Muuten olisin ollut aika yksinäinen.
-Otto